Sielunsyöjä

Sielunsyöjät ovat toisten kärsimyksestä nauttivia olentoja, jotka vaanivat Eetterisfäärissä ja Astraalisfäärissä niin sfäärimatkaajia kuin kotoperäisiäkin olentoja.

Tyypillisen sielunsyöjän pituus on 9 jalkaa ja paino 500 naulaa.

Sielunsyöjät puhuvat yhteiskieltä.

Taistelu

Sielunsyöjä olisi kauhea vihollinen ilman erikoiskykyjäänkin, sillä se voi nylkeä vastustajansa elävältä luisilla kynsillään.

Energianriisto (Yl)

Elolliset olennot, joihin sielunsyöjä osuu kynsihyökkäyksellään tai aavekäsi-kyvyllään, saavat yhden negatiivisen tason. Negatiivisen tason poistamiseen vaadittavan Sitkeys-laiston vaikeusaste on 19. Laiston vaikeusaste on Karisma-pohjainen.

Elonaineksen sieppaus (Yl)

Sielunsyöjä on saanut nimensä siitä, että se kykenee sieppaamaan vihollisensa elonaineksen. Tämän tehdäkseen sielunsyöjän on jätettävä väliin tavalliset lähitaisteluhyökkäyksensä ja suoritettava elonaineksen sieppaus -hyökkäys, joka vaatii normaalin hyökkäysheiton mutta ei tuota vaurioita. Onnistuneen hyökkäyksen kohteen on suoriuduttava Sitkeys-laistosta (VA 19) tai se saa välittömästi surmansa. Laiston vaikeusaste on Karisma-pohjainen. Surmatun olennon elonaines joutuu sielunsyöjän vangiksi ja näkyy sen kylkiluiden välistä pienen pienenä hahmona, jolla on uhrin piirteet. Elonainekseen ei voida käyttää henkiinherätys­taikuutta, mutta rajattu toivomus-, ihme- tai toivomus-loitsu (samoin kuin sielunsyöjän surmaaminen) palauttaa sen uhrin ruumiiseen, jolloin uhri herää eloon. Sielunsyöjällä voi olla vankinaan vain yksi elonaines kerrallaan.

Sielunsyöjä saa elonaineksesta energiaa, jonka avulla se voi käyttää loitsunomaisia kykyjään viisi kertaa jokaista surmatun olennon kestonoppaa tai tasoa kohden. Tämän energian huvetessa piinattu sielu haalistuu ja haihtuu lopulta kokonaan. Elonaines saa yhden negatiivisen tason jokaisesta viidestä loitsunomaisen kyvyn käyttökerrasta. Elonaines tuhoutuu, kun negatiivisten tasojen määrä on yhtä suuri kuin surmatun olennon kestonoppamäärä tai taso. Jos elonaines vapautetaan, henkiin heränneen uhrin on heitettävä Sitkeys-laisto (VA 19) jokaista saamaansa negatiivista tasoa kohden. Aina kun laisto epäonnistuu, olento menettää yhden tason pysyvästi.

Loitsunomaiset kyvyt

Taistelun alussa sielunsyöjän sisällä olevalla elonaineksella katsotaan olevan 3n4+3 tasoa (riittävästi käyttövoimaa 30–75:een loitsun­omaisen kyvyn käyttökertaan). Sielunsyöjä voi käyttää kerran kierroksessa jotakin seuraavista kyvyistä: aavekäsi, epäkuolleiden hallinta (VA 20), kalmohisen kosketus (VA 15), salaisvaikutus (VA 16), sekavoitus (VA 17), tosinäkö, voimattomuussäde, vähäinen sfääriapuri. Langettajataso 18. Laistojen vaikeusasteet ovat Karisma-pohjaisia.

Loitsun sivuunohjaus (Yl)

Siepattu elonaines antaa sielunsyöjälle suojaa taikuudelta. Jos jokin seuraavista loitsuista langetetaan sielunsyöjään ja läpäisee loitsunsiedon, se kohdistuu sielunsyöjän sijasta elonainekseen: ajatusten paljastus, hengenvankila, hypnoosi, häätökäsky, ies/täyttämys, kaaosvasara, kammo, musertava epätoivo, pahuuden rauetus, pyhä sana, salaisvaikutus, sekavoitus, sokkelo, taikaruukku, vapaudenriisto, ylivalta ihmisolioon tai mikä tahansa lumous tai pakotus. Usein tämä sivuunohjaus käytännössä mitätöi loitsun. Osa näistä vaikutuksista voi tuhota elonaineksen, jolloin sielunsyöjä menettää loitsunomaiset kykynsä siihen asti, kun se sieppaa uuden uhrin.